Liikennemerkit ja opasteet – miten ne eroaa?
Liikennemerkit ovat osa tieliikennelain mukaista liikenteenohjausjärjestelmää. Liikennemerkkien pitää olla tieliikennelain ja sen nojalla annettujen määräysten mukaisia. Lisäksi tienpitäjillä voi olla omia teknisiä määrityksiä ja vaatimuksia liikennemerkkien toteutukselle. Opasteissa on hieman vapaampaa, vaikkakin myös niiden käytössä on määrityksiä.
Pyysimme jälleen kerran suunnittelijaamme Jouko Lehtomäkeä kertomaan meille, miten liikennemerkit ja opasteet eroavat toisistaan.
Liikennemerkit
Tieliikennelain perusteluissa korostetaan, että liikennemerkkiä ei tulisi koskaan asettaa muualle kuin tielle, jotta sen viesti ei hämärtyisi. Liikennemerkin käyttö antaakin tienkäyttäjälle selkeän viestin siitä, että liikennesäännöt, kuten väistämisvelvollisuus ja ajosuunnat, ovat voimassa. Liikennemerkki on siis tien tunnusmerkki.
Jos liikennemerkkejä käytettäisiin muualla kuin tieksi tarkoitetulla reitillä, esimerkiksi kerrostalon pihaan johtavassa ahtaassa porttikongissa, siitä muodostuisi käytännössä tie. Tällaisella tulkinnalla voi olla vaikutuksia muun muassa vastuu-, kunnossapito- ja vakuutuskysymyksiin. On myös huomioitava, että liikennemerkkien asettaminen on luvanvaraista. Nykykäytännön mukaan liikennemerkkien sijoittamiseen tulee hakea erikseen lupa kunnalta tai elinvoimakeskukselta. Lupakäytännöt ja hakumenettelyt vaihtelevat kunnittain.

Opasteet
Sen sijaan muut opasteet, kuten ulkoilureittien merkit ja viitat, turvakilvet tai tehdasalueiden opasteet, eivät useinkaan ole tieliikennelain mukaisia liikenteenohjauslaitteita. Niiden tarkoituksena on ohjata liikkumista, toimintaa tai käyttäytymistä alueen erityisolosuhteiden mukaisesti ilman tieliikennelain tuomaa sääntelyä. Opasteilla on omat käyttötarkoituksensa, ja niiden suunnittelua ohjaavat omat standardit, käytettävyysperiaatteet ja erityisesti turvallisuuteen liittyviin löytyy jopa lainsäädännöllisiä vaatimuksia.
”Esimerkiksi ulkoilureiteillä ei ole tieliikennelain mukaista väistämisvelvollisuutta, vaikka hyvien tapojen mukaista se onkin.” Jouko Lehtomäki kertoo.
Opasteet voivat tuoda lisäarvoa kulkijalle muutenkin kuin lisäämällä turvallisuutta. Ulkoilukohteissa opastaulut antavat tietoa kävijöille reitin ja paikan ominaisuuksista. Opasteet voidaan toteuttaa kaupungin brändin mukaisesti ja eri kielillä.
”Opasteiden valmistusmateriaalit eivät ole kiveen hakattuja – nehän voidaan oikeasti hakata, vaikka kiveen ja valmistaa puusta. Liikennemerkeissä standardit ovat sitten tarkemmat.” Jouko hymähtää.

Yhteenveto
Liikennemerkkien ja opasteiden tarkoituksenmukainen käyttö edellyttää niiden erojen ymmärtämistä. Tieliikennelain mukaiset liikennemerkit ja muut opasteet palvelevat eri tarkoituksia, ja niille on omat, toisistaan poikkeavat käyttöympäristönsä.
Yksi käytännön ero opasteen ja liikennemerkin välillä voidaan hahmottaa siten, että opastetta voi jäädä katsomaan, vaikka viideksi minuutiksi, kun taas liikennemerkin viesti täytyy omaksua sekunneissa – ja voit saada sakon, jos jätät liikennemerkkiä noudattamatta. Tästä syystä opasteet voivat sisältää enemmän tekstiä ja olla yksityiskohtaisempia kuin liikennemerkit.
Kun liikennemerkit ja opasteet sijoitetaan oikein ja niitä käytetään niiden alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti, ne parantavat turvallisuutta, selkeyttävät ympäristöä ja tukevat sujuvaa liikkumista niin kaupunkiympäristössä kuin luonnossa.
Kysy lisää
Lue myös aiemmat artikkelimme liikennemerkeistä:
Liikennemerkkien muotoilun avainperiaatteet – Normi






